Kukkiksen siivouspäivä

Tänään siis oli Kutjan pesupäivä; käytiin pesulla, leikattiin kynnet ja putsattiin korvat. Kutjan mielestä niiiin inhottavaa kuin voi olla, mutta joskus nekin on vain tehtävä. Mielestäni turkki ei ole kasvanut yhtään, tai jos on niin hyvin vähäsen.

Tänään siis olin kotona sairastumisen vuoksi. Kurkku oli eilen illalla aika kipeä, ja kuume nousi. Yön aikana sitten tervehdyin ja nyt vain niiskuttaa. Tämä siis antoi mahdollisuuden pestä Kutja. Äitikin jäi kotiin, mikä on ihan hyvä asia niin ei ole tullut sitten koneellakaan oleskeltua.

Kamerasta loppui akku, niin en ole vieläkään saanut niitä kuvia napsittua. Mur. Joten vähän sitten talvikuvia tähän alkusyksyyn.

Whiii!!!

Edistymistä...?

Niin on tosiaan postailut pikkasen jääneet...

No joka tapauksessa. Ensinnäkin yksinolo edistymiset. Ihan ookoo. On nyt ruvennut syömään sitten huonekaluja (againn!!! ärrinmurrin), mutta perjantaina pistin sitten niin paljon luita, ettei varmaan tuu tylsää. Ja lisäks äiti on suihkuttanu hajuvettä tuoleihin ja lipastoihin, joita Kutja on ottanu kohteeksi. Ja eipä enää sitten pureskellutkaan. En ainakaan löytänyt mitään. No tänään äiti oli muutenkin vapaalla, mutta huomenna katotaan sitten uudestaan.

Ja sitten siitä tokosta, joka tosiaan alotettiin. Vähän on huonosti tullut tällä viikolla harjoteltua, vaikka tosin Kutja oppi liikkeestä maahan aika nopsaan. Vielä pitää pysähtyä pyytämään makuulle, mutta enää ei lähde heti perään. Kohta ruvetaan sitten lisäämään odottamisen viivettäkin. Seuraaminen ei oo tuntunu edistyvän mitenkään. Ihan hyvin sen se on aina osannut, mutta toisinaan kontakti on vähän hapuilevaa. Ja se perusasentokin kun piti opettaa uudestaa (nojaa ja on liian edessä) on edennyt kyllä ihan hyvin. On ruvennut nyt jo itsekkin tarjoomaan sitä rakoa siihen ja toisinaan myös on ollut riittävän takanakin. Vielä tarvitaan kättä jelppimään. Mutta edistystä. Ja lisäks pitäis opettaa seisominen ihan kunnolla, kun Kutja painaa heti istumaan. Tosin, seisomista ei ole edes kunnolla opetettukkaan. Jossain vaiheessa se osas sen ihan ookoosti, mut sit se taas jäi. No huomenna mennään taas harjottelemaan lisää. Vesisadetta luvassa. Aivan m a h t a v a a ...

Eipä mulla ny oikeen kuviakaan ole, sorry. Tä oli tälläne pikapostaus.

Hey taas !

Nnoo, en nyt tiedä onko tapahtunut edistystä, mutttaaa... sinänsä jjoo. Mut aina on JOTAIN syöty... Hmm.. Mut jooo... Oon ruvennu pitää päiväkirjaa Kutjan "edistymisestä". Mut aina pitää ajatella avoimesti, ja miettii et kyl se jonain päivänä helpottaa.

Nii mut oltiin sit siel tokos eilen ja harjoteltiin liikkeestä maahan (mitä me Kutjan kanssa ei olla siis koskaan ees yritetty). Iha hyvi se meni ekaks kerraks. Nyt vaa joka päivä treenii lyhyis pätkissä.

Oltiin kans maanantain kattoo sen pentuja, ja voi että ne oli S Ö P Ö J Ä ! Eilen kuitenki lähti jo kaks omaan kotiin, eli ne on siis 7 viikkoo vanhoja.

Blyäää, mitäs muuta... Ei kai sitte mitäääänn.. Mätsäreitäki pitäis kattoo. Nno kattellaan.

Kutjaki oli joskus näin pieni ♥

Yes, edistymistä on tapahtumassa!

Koulu siis alko eilen ja kun mä tulin kotii Kutja oli repiny kaks sohvatyynyy... Jotenki se sit masens mut, ku tuntuu vaa silt et mä en pärjää yhtää ton koiran kanssa. Alotettiin sit kans toko (vihdoin!). Oli kyl ihan kannattavaa ku heti tuli huomioo siitä, et Kutja istuu liian edessä ja nojaa muhun. Sitä sit tässä viikko yritetään korjata. Ja seuraamista pitää rupee harjottelee ulkona, kun sisällä se menee jo tositosi hyvin (: Ei oikein keskittyny eilen muhun, mut paremmin ku kuvittelin.

Tänää kun tulin koulusta, Kutja oli repiny yhtä vanhaa ja ohutta mattoa. Mutta muuten paikat oli kunnossa. Toivottavasti se radion päälle jättäminen autto. Eli nykyään rutiinit on tälläset..

Aamu:
6:00 Mä herään ja vien Kutjan ulos vapaaks ja vähän hihnaan.
6:15 Tehään Kutjan kans jotain mis se joutuu käyttää sen päätä. Esim. etsimistä.
6:30 Mun omaa aikaa kun mä laitan itteni valmiiks, käyn suihkus yms.
7:30 Lähen kouluu ja toisinaan porukat on lähteny jo töihin.

Kutjalle jätetään nykyään sulatejuustokarkkikongi (sisällä sulatejuustoa ja nameja), nami pallo (sisällä nameja, jotka sit tipahtelee sitä mukaa ku koira puskee), toinen namipallo (tosin hieman hankalempi), pullo (vähän vaikee selittää mut sen koiran pitäis kiskoo sellasest narust et ne namit tippuu sielt. Kutja ei oo vaa tajunnu sen ideaa), joku kumilelu mis on namei sisällä, luu ja sitten piilotan nameja ympäri kämppää, et se voi sit ettii ne. Radio päälle ja mahdolliset herkullisen näköiset irtotavarat Kutjalta piiloon. Hankalaa, mut tulee halvemmaks kuin mahdollinen remontti Kutjan hampaiden jälkeen. Vielä joku riepu sille jos tulee tarve repiä jotain.

Oon kyl ollu jo tän kahen päivän jälkee aikast väsyny kotii päästyäni. Viel mennää kuitenki treenaa sivua ja seuraamista. Tosin jos pinna näyttää olevan kiree nii parempi jättää se sit myöhemmäks.

Nothing else I can say

Nii, eli... ei meillä mitään oo tapahtunu. Kaikki on tavallista niinku ennen. Noh, koulu alkaa ylihuomenna ja Kutja ei ole oikeen vieläkää yksinjättö kunnossa. Lisää vaan aktiviteettia ja kaikkea.

Ongelmahan on se, että:
1. Vaikka Kutjalle pistää luita se ei syö niitä.
2. Se syö kaikkea, mitä ei kuulu syödä.
3. Mahtaako mulla olla tarmoa aina vaan siivota sen jälkiä koulun jälkeen? - Ei.
4. Ekalla kerralla ku harjoteltiin yksinoloa lomalla, kaikki meni hyvin. Tokalla kerralla se rupes taas huutamaan.
5. Mulla ei oo riittävästi aktiviteetti leluja, joten se ois kaupan paikka.
6. Se söi just talouspaperi rullan sillä aikaa ku oli yksin. Mihinkään muuhun se ei ollu koskenut (tietääkseni...), joten oliko se jotain mistä se kenties pitäisi yksinollessaan --> repimisestä?
7. Mikä korvais talouspaperin?

Mä aattelin, et jos lilluttaisin niit sen luita kanalihaliemessä, niin maistuisko ne sit paremmalle..? Äiti kehotti kokelemaan. Nii, jos se sit oliskin se keino. Mut toinen.. se ois kyl ihan kiva saada vaan nukkumaan sillä aikaa, kun olen koulussa. Kai se sit aikansa riehuttua. Ja jos tehään aamulla jotain aivotyöskentelyä, niin sillon se ei välttämättä jaksa riehua koko ajan.

No, täytyy kokeilla huomenna ku porukat on töissäää...