vaihtoehtoiset koirarodut

Portugalinvesikoira:
+ poikkeuksellisen älykäs ja oppivainen
+ matala allergiariski
+ laajat harrastusmahdollisuudet
+ perhe koira, halu olla kaikessa mukana
+ vieraita kohtaan yleensä ystävällinen

- itsepäinen, kova
- turkki vaatii töitä
- vaatii tiukan koulutuksen


Vanhaenglanninlammaskoira:
+ uskollinen ja luotettava
+ seurallinen, koko perheen koira
+ yleisesti luonne on helppo
+ laajat harrastusmahdollisuudet
+ massiivisesta ulkonäöstään huolimatta viihtyy myös agility- että tokokentilläkin

- peruskäytöstavat on oltava hallinnassa
- turkki vaatii töitä

Islanninlammaskoira:
+ metsästysvietti olematon
+ laajat harrastusmahdollisuudet
+ nopeasti oppiva
+ erinomainen perhekoira
+ ottaa vieraat innokkaasti vastaan

- haukkuherkkä
- omistajalta vaaditaan pitkäjänteisyyttä tapakasvatuksessa ja koulutuksessa
- temperamentissa suuria vaihteluja

Kooikerhondje:
+ uskollinen isännälleen pienestä pitäen
+ aktiivisen luonteensa takia soveltuu monenlaisiin harrastuksiin
+ herkkä koira vaatii johdonmukaisen omistajan
+ miellyttämishalunsa takia helppo motivoida
+ laajat harrastusmahdollisuudet
+ karva on helppohoitoinen

- saattaa olla riistaviettiä
- vaatii pennusta pitäen perusteellisen sosiaalistamisen


Tälläistä tänään. Tein tota eilen yhen aikaan yöllä käyden läpi kaikki FCI-roturyhmiin kuuluvat koirat. Tänään kävin Mustissa ja Mirrissä ostamassa Kutjalle uuden kamman ja hoitosuihkeen. Hyvin toimii molemmat, ja nyt on takuton koira. Jes!

Finally!

VIDOIN! Loma, jota on jo kauan jaksanut odottaa. Todistuksen keski arvo oli 8,27, joten kova tsemppi sitten ensivuodelle -> kevät lukukaudelle!

Uudenvuoden lupauksia voisi olla Kutjan osalta, vaikkapa nämä:

1. Paremmin pitää jaksaa käydä oman koiransa kanssa ulkona.
2. Luoksetuloja!
3. Agilityssä edistymisiä - kenties loppuvuodesta ekat möllit?
4. Toko on nyt vähän unohtunut, mutta mun puolesta sen voi pitääkin nyt vähän syrjemmällä. Lupauksen muodossa kuitenkin täytyy tottistaki vähän treenata.

No nyt ei jaksa oikee miettiä lisää... Paitsi, et rauhoittumista pitää treenata todella.

HYVÄÄ JOULUA!

mietiskelyä mietiskelyn päälle

Tässä lähipäivinä on herännyt kysymys, että olisiko seuraavan koiran (joka siis ilmeisestikkin tulisi olemaan ensi keväänä koulun päätyttyä) oltava ehdottomasti portugeesi... Luin tässä yhtä blogia, jossa seikkaili vanhaenglanninlammaskoira, ja katseeni kiinnittyi samantien kyseiseen rotuun. Luin luonnekuvauksen, ja sitä saattaa vain kuvitella alkoiko mielessäni pyöriä ajatus pienestä karvaisesta lampurin pennusta... No, tämähän herättikin sitten päässä kysymyksiä.

• Ilmeisesti lampuri tarkkailee kovasti lauman toimintaa; antaako Kutjan satunnaiset korvattomuudet mallia kyseiselle koiralle liiankin voimakkaasti? 
• Karvanhoito vaatii todella kovasti työtä, samoiten Kutjan karva, ellei ole lyhyessä. Äitini haluaisi joka tapauksessa Kutjalle pitkän karvan. Kaksi pitkäkarvaista, ja työtä vaativaa rotua? 
• Lampurin luonne on ilmeisesti todella paljon yksilöstä kiinni. Entä jos minulla onkin kohta kaksi kovapäistä ja jäärää koiraa? 

Muutenhan lampuri vaikutti oikeinkin oivalliselta koiralta.

Nyt iski koirakuume... Kääk. 

Agi edistymistä

Ollaan Kutjan kanssa tosiaan treenailtu viikottain perjantaisin agilityä Laitilassa. Kutja on edistynyt hurjasti. Ainoa este, mikä menee kuitenkin ainoastaan aivan puhtaasti on putki. Kaikkia esteitä opetellaan tällä hetkellä, mutta hitaasti, ettei tule virheitä. Pussia ei tosin olla vielä kokeiltu.

Aita: Hyppää hyvin ja korkealta, vaatii vielä aika tarkan ohjauksen hyppyyn. Eilen hiffasi, että esteenhän voi myös kiertää!
Kepit: Käsi auttaa vielä todella paljon, eikä Kutja ilmeisestikkään ole vielä ymmärtänyt, mitä hän siinä on tekemässä.
Kontaktit: Pikkuhiljaa ollaan Kutjan peppua nostamassa yhä ylemmäs A:ta/puomia. Kontaktissa ollaan myös vielä ihan vastaan ottamassa namilla, ja "Ota!" sanaa harjoitellaan ahkerasti.
Keinu: Otettiin keinu vasta eilen. Pannasta kiinni pitämällä ja kontaktit tarkasti ottamalla harjoitellaan hitaasti, mutta varmasti. Kutja kun ei ole mikään arkajalka, niin ihan ekalla kerralla saatiin Kutja puomin päähän ja varovasti laskettiin alas.
Putki: Putkeen menee nätisti, ihan vaan ohjaamalla putkeen ja sanalla "Putkeen".

Hyvin edistytään. (: Olen oikein tyytyväinen Kutjaan.

ARGH, mikä päivä!

Kyllä vaan joskus tulee koulussa väsy ja puhkirikki-olo. Like today. Viiminen englannintunti oli ihan pelkkää selviytymistä, mutta selvittiin!

Viikonloppuna käytiin Lohjalla kurkkaamassa 2 vee seefferi narttua (en muista mahdoinko jo mainita asiasta viime bloggauksessa, what ever). Piti komennon päällä mukavasti, joten ei sitten itse tarvinnut vaivautua Kutjaa jatkuvasti vahtimaan. Vähän poika kyllä käveli varpaillaan, ja olisi viettänyt iha varmasti sylissä koko viikonlopun, jos vain olisi saanut. Kuvia ei tullut otettua.

Äsken käytiin Kukan kanssa metsälenkillä ja vähän pellollakin. Ihanalta näyttää, kun poika pistää sporttivaihteen päälle. Lumi on kova sana, varsinkin Kutjasta. Nyt se on tuolla kylppärissä lumipaakkuja sulattelemassa. Oma vika, että kasvatti pitkän turkin.

Nyt on ihan pakko mennä läksyt tekemään, ja kemian kokeisiinki lukemaan. Kokeet tosin on vasta perjantaina, mutta mä olen siitä kyllä kovastikkin ulkona. Ja maratonainettakin pitäis kirjottaa, ettei jää ihan viime hetkille. Aineen numeroakaan en viitsi pudottaa pelkän myöhästymisen takia.

Mutta nyt, vi sees!

Talvisi kuulumisia

Tänään aamulla, kun heräsin, katsahdin heti ulos ja näin LUNTA! Kutjan kanssa kun lähettiin päästämään sitten pisut ulos, niin poika oli kyllä niin riemuissaan. Iskä haki mut sitten koulusta ja kertoi, että Kutja oli ollut päivällä aika villillä päällä. Niimpä päästin sitten pitkästä aikaa kunnolla vapaaksi pihalle. Oli poika mielissään.

Äiti on ollut tässä jo vähän aikaa kovastikkin sitä mieltä, että mun ja Kutjan kannattais aloittaa agility. Noh, mä sitten etin lähettyviltä seuroja ja löytyikin yks. Otettiin numero ylös, ja niinpä... Meillä on sitten tän viikon perjantaina ekat treenit.
Eikä mullakaan mitään sitä aglityä vastaan oo. Oikeestaan, oonhan mäkin salaa haaveillu, että josko alotettais. Luulen, että Kutja tulee pitämään siitä touhusta. Niin aktiivinen koira kun onkin.

Nyt ei olla pariin päivään käyty juoksemassa, kun koulun kanssa meinaa mennä vähän aikaa. Tunnustan, että mun ois ehkä kannattanu käyttää joitakin rentoutumis hetkiä (kuten Koirat-lehden lukuhetkiä) kokeisiin lukemiseen, mutta sitä on turha nyt enää murehtia. Joitakin läksyjäkin ois ehkä voinu tehä huolellisemmin. Kyseessä on kuitenkin mun jatko-opiskelu paikan mahdollistaminen. Tokihan mä olen tehnyt töitä niin koiran, kuin koulunkin kanssa, mutta jokin jää aina vaivaamaan.

Viikonloppuna mennään Lohjalle sakemanni neiti Pinjaa katsomaan ft. äiti ja Kutja. Toivottavasti Pinja uskaltaa/viitsii komentaa Kutjaa, jotta siitä touhusta tulisikin jotain. Peukut pystyyn!

Nyt maantieto kutsuu!

Tapahtumien päivitystä.

Kutjan parta tasotettiin, ja nyt se on sit tosi surullinen. 

Joo, tosiaan on tapahtunut parin viikon aikana todella paljon. Pitkän harkinnan jälkeen, päätimme kastruoida Kutjan, ja nykyään meillä siis asustaa rasavilli (edelleenkin...) leikattu poeka. Leikkaus oli perjantai iltapäivänä, ja Iisalmeen lähdimme heti maanantaina syysloman alettua. Siellä Kutja paranteli itseään ja hyvin tikit kerkesivätkin piiloutumaan. Tikit olivat itsestään sulavia, eli ei tarvinnut käydä poistattamassa erikseen eläinlääkärillä.

 Äiti tulikin mua sieltä sitten hakemaan ja sitten alkoikin jo normaali arki.

Odoteltiin vuoroa kentälle tottistelemaan.

Kisat oli Loimaan Vesikoskitalolla

Sinisten parhaat

Sitten oli ne toko kisat, jotka menivät ihan hyvin ekoiksi kisoiksi. Ja tänään oltiin vielä mätsäreissä. Sin 3. Tosin, eipä osallistujiakaan ollut kuin vain 12.

"Määkö ton voitin?"

"Nii tiettyki voitin!! Oonhan mä vaan niin paras"

Kutjan eka kerta.

Oltiin tänään siis epävirallisisissa toko kisoissa. Niihin treenattiin viikon ajan oikeinkin ahkerasti. Sijoitus oli 6/8 koirasta. Ei siis iha huonoimpia sentää. (;

Alokasluokka. 
Luoksepäästävyys: 10
Paikalla makaaminen: 0 
- Kutja oli koko ajan vähän poissa olevan oloinen, eikä muutenkaan kauheesti keskittyny. Ja eiköhän vaan juuri silloin juna päättäny mennä ohi.... Tietäähän sen miten sitten kävi..
Seuraaminen kytkettynä: 8
- Pisteitä väheni mun käsimerkeistä
Seuraaminen taluttimetta: 8
- Käsimerkit ja ylimääräiset huomautukset.
Liikkeestä maahan: 8 
- Niin kuin edellä.
Luoksetulo: 8,5 
- Autoin kädellä ja kaksoiskäsky
Liikkeestä seisontaan: 7,5
- Lähti seuraamaan käskyn jälkeen.
Estehyppy: 8
- Käsimerkit.
Kokonaisvaikutelma: 0
- Palkkasin liikkeiden välissä, mutta henkinen vaikutelma olisi kuulemma ollut 10, mutta ihan muiden kisaajien tasapuolisuudesta.

Olen ihan tyytyväinen, kun oli vasta ekat kisat. Kuvat ja edellisten viikkojen tapahtumat myöhemmin.

Kiirettä pitää

Kutja vuosi sitten

Huoh, kouluakouluakoulua... Nyt on tullu vähä vähäsen kirjoteltua, kun aika on mennyt koulun parissa. Kutjallekkin aikaa on riittänyt niukasti. Toisen pennun eteen kannattaa tehdä töitä. No kuitenkin, tässä on koko viikonloppu luettu historiaa. Eilen illalla kello 20:14 satun katsahtamaan kännykkäni kalenteriin, ja ei perskule! Huomisekshan piti olla se kolmesataa sivune kirja luettu. Ajattelin pistää urakan yöksi, mutta tänään tuskin oisin voinu tulla kouluun, jos koko yö on mennyt valvotessa. Ja sen historian kokeen mä halusin mennä tekee kouluun. Hyvin se koe menikin ja mulle annettiin kirjasta armonaikaa keskiviikkoon. Edelleen meinaa stressata, kun:

• Kutjan kanssa pitäis tokoilla (agiakin rupesin kattelemaan vähän sillä silmällä),
• lukudiplomi kirjoja lukea,
• äidinkielen kirja (josta siis puuttuu nyt vain 200 sivua) keskiviikoksi,
• perjantain taksvärkki paikka on hommaamatta,
• Kutja on ruvennut yskimään tavallista enemmä, joten
• mahdetaanko Kutjaa kastruoidakkaan perjantaina (sama päivä ku taksvärkki...),
• maanantaina pitäis päästä Turku - Iisalmi junaan kastruoidun koiran kanssa
• torstaina TT koe

Pian helpottaa, kun lomakin alkaa jo ensviikolla. -Kiitos Pyhä Autuas Kaikkivaltias Jumala!-

Täytyy sitte vaa ruveta pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Muistin juuri, että mähän kuulun venäjän ryhmään, joten mä olen poissa keskiviikkona, kun tehää joku retki Turkuun. Tosin, kirjan eräpäivä on 15. päivä tätä kuuta. Kökkö.

takapiha treenit

takapiha treeneissä

Treenien jälkeen, kun oltiin kävelemässä takaisin, Kutja päätti käydä vähän pihan toisellakin puolella. Hmmm... Hyvin koulutettu koira? No aika hyvin se kyllä sieltä sitte takasin tuli.

Seuruu oli ihan ookoo. Tosin yhessä kuvassa (ei näissä kuvissa) näkyy aika hyvin Kutjan vinous. Sivulle tulo iha ok. Este ok. Liikkeestä maahan ok ja paikallaan maku ok. Että voinpa sanoa, treenit meni hyvin.

i don't have anything to say.

Tänään ostettiin M&M'stä treeni liivi. Liivi oli -50% alennuksessa. Treeniliiviä mä olen muutenkin haaveillut, nii tulee ainaki hyvään käyttöön. Kooltaan on ässä ja hiukan iso, mutta mahtuupa talvella kunnon toppatakit alle. Lisäks Stadiumista ulkoilutakki ja -housut lenkkeilyä varten. Ihan perus mustat jokasään -vaatteet.

Tänää ei olla treenailtu yhtää, eikä pahemmin lenkkeiltykkään. Voitte vaa kuvitella millanen puhti tolla ois juosta joka paikkaan. Nyt kyllä lepää rauhassa -onneksi-.

Kuvia ei oo mitään, eikä oikeestaan mitää muutakaa postailtavaa. Kaiken lisäks en VIELKÄÄN saanu sitä kameran akkuu latautumaa. Mutta nyt vien sen.

Jee, jotain menoakin välillä!

Huomenna Turkuu mätsäreihin. Bussilla pitäis mennä, kun äiti ei viitti ajaa sitä matkaa ees taas hakee mua. Kukkiksen eka bussimatka, mutta eiköhän se hianosti onnistu ku on junassaki tottunu kulkee. Bussi lähtee täst 16:23 ja on Turus 16:55. Toivottavasti nä menis jo paremmin! 

Tänää käytin jopa neljä euroa, Kutjaan. Siis kävin Villikissassa ostamassa naksuttimen. (: Sillä sitte pitäis ruveta reeraamaa. Etupihalla vähä harjoteltii, mut tottiksen ajaks jätin iha kotti. Toivottavasti auttaa. (: 

Treenattavat liikkeet siis ovat: 

• Perusasento - toisinaan istuu vinossa, toisinaan liian kiinni tai liian edessä. Treenausta vaa. Edistymistä on jo tapahtunu, kun viel pari viikkoo sitte se tyylii nojas muhu ja oli aiva liia edessä. 
• Seuraaminen - persus menee iha vinksallee. Koira ei oo suora, ku perä o ulospäi suunnattu. 
• Luoksetulo - jankkaustajankkaustajankkausta! Siihe mä en viel oo keksiny mitää ideaa, et mite saatais sellane paha tapa poies, ku nuuskimine. Tai siis ei se oo paha tapa, vaan se, et kun mä huudan sitä, nii Kutja saattaa jäädä vaa nuuskimaa. Sit ku rupeen kävelee kohti, nii Kutja luulee, et nyt leikitää ja juoksee pakoo. Piiloutuminen ei auta. 
• Liikkeestä maahan - tarvii tuplakäskyn, et menee maahan asti. Yleensä jää norkoomaa kyynärien varaa, eikä persus mee maaha ollenkaa. 

Siinäpä ne onkelmat oliki. Eli oikeestaa kaikki liikkeet - Kutja ku ei viel paljo mitää osaakkaa. Kunha noi saadaa kondiksee, nii matka jatkuu. No eipä tässä mitää kiirettä oo, mut toivottavasti naksutin auttaa Kutjaa ymmärtämää ja täsmällistämää näit liikkeitä. 

Kastruoidaan, ei kastruoida, kasturoidaan, ei kastruoida....?

Ellikä, nyt olen muutaman viikon miettiny, et kannattaisko Kutja kastruoida. Se tois ehkä lisää elinikää, hormonit ei hyrräis ku naapurin flikoil ois juoksut. Oon myös kuullu, et sen kastruoinnin jälkee koira ois pysyny iha nätisti pihassaki. Ja kaike lisäks Kutjan hampaat on kyl nii irves, et Kutjasta ei oo tulos koskaa isää. Ja lisäks koira rauhottuiski. Jaksais kenties vähä enemmä keskittyy muhun. Mut sit taas... toisaalta tuntuu et tä ois jotenki "oikotie" siihe onnee. Mikä oikeestaa onnistuis kouluttamisellaki. Njaa... Äiti saa joka tapaukses tänää soittaa eläinlääkäril.

Kaike lisäks, meil kenties tulee kesällä uus pentu. Jos todistus on mallikelponen ja Kutjan koulutus edistyny nii eiköhä tyttö taloo saada. (; Pennun ois tarkotus tulla samaiselta -ja parhaalta- kasvattajalta ku viimekski, Hannele Virtaselta, kennel Mountainhead's.

Kamerasta edelleen akku loppunu... /: Mut nyt täytyy piakkoi lähtee pysäkil, ettei bussist myöhästyis. (:

Kukkiksen siivouspäivä

Tänään siis oli Kutjan pesupäivä; käytiin pesulla, leikattiin kynnet ja putsattiin korvat. Kutjan mielestä niiiin inhottavaa kuin voi olla, mutta joskus nekin on vain tehtävä. Mielestäni turkki ei ole kasvanut yhtään, tai jos on niin hyvin vähäsen.

Tänään siis olin kotona sairastumisen vuoksi. Kurkku oli eilen illalla aika kipeä, ja kuume nousi. Yön aikana sitten tervehdyin ja nyt vain niiskuttaa. Tämä siis antoi mahdollisuuden pestä Kutja. Äitikin jäi kotiin, mikä on ihan hyvä asia niin ei ole tullut sitten koneellakaan oleskeltua.

Kamerasta loppui akku, niin en ole vieläkään saanut niitä kuvia napsittua. Mur. Joten vähän sitten talvikuvia tähän alkusyksyyn.

Whiii!!!

Edistymistä...?

Niin on tosiaan postailut pikkasen jääneet...

No joka tapauksessa. Ensinnäkin yksinolo edistymiset. Ihan ookoo. On nyt ruvennut syömään sitten huonekaluja (againn!!! ärrinmurrin), mutta perjantaina pistin sitten niin paljon luita, ettei varmaan tuu tylsää. Ja lisäks äiti on suihkuttanu hajuvettä tuoleihin ja lipastoihin, joita Kutja on ottanu kohteeksi. Ja eipä enää sitten pureskellutkaan. En ainakaan löytänyt mitään. No tänään äiti oli muutenkin vapaalla, mutta huomenna katotaan sitten uudestaan.

Ja sitten siitä tokosta, joka tosiaan alotettiin. Vähän on huonosti tullut tällä viikolla harjoteltua, vaikka tosin Kutja oppi liikkeestä maahan aika nopsaan. Vielä pitää pysähtyä pyytämään makuulle, mutta enää ei lähde heti perään. Kohta ruvetaan sitten lisäämään odottamisen viivettäkin. Seuraaminen ei oo tuntunu edistyvän mitenkään. Ihan hyvin sen se on aina osannut, mutta toisinaan kontakti on vähän hapuilevaa. Ja se perusasentokin kun piti opettaa uudestaa (nojaa ja on liian edessä) on edennyt kyllä ihan hyvin. On ruvennut nyt jo itsekkin tarjoomaan sitä rakoa siihen ja toisinaan myös on ollut riittävän takanakin. Vielä tarvitaan kättä jelppimään. Mutta edistystä. Ja lisäks pitäis opettaa seisominen ihan kunnolla, kun Kutja painaa heti istumaan. Tosin, seisomista ei ole edes kunnolla opetettukkaan. Jossain vaiheessa se osas sen ihan ookoosti, mut sit se taas jäi. No huomenna mennään taas harjottelemaan lisää. Vesisadetta luvassa. Aivan m a h t a v a a ...

Eipä mulla ny oikeen kuviakaan ole, sorry. Tä oli tälläne pikapostaus.

Hey taas !

Nnoo, en nyt tiedä onko tapahtunut edistystä, mutttaaa... sinänsä jjoo. Mut aina on JOTAIN syöty... Hmm.. Mut jooo... Oon ruvennu pitää päiväkirjaa Kutjan "edistymisestä". Mut aina pitää ajatella avoimesti, ja miettii et kyl se jonain päivänä helpottaa.

Nii mut oltiin sit siel tokos eilen ja harjoteltiin liikkeestä maahan (mitä me Kutjan kanssa ei olla siis koskaan ees yritetty). Iha hyvi se meni ekaks kerraks. Nyt vaa joka päivä treenii lyhyis pätkissä.

Oltiin kans maanantain kattoo sen pentuja, ja voi että ne oli S Ö P Ö J Ä ! Eilen kuitenki lähti jo kaks omaan kotiin, eli ne on siis 7 viikkoo vanhoja.

Blyäää, mitäs muuta... Ei kai sitte mitäääänn.. Mätsäreitäki pitäis kattoo. Nno kattellaan.

Kutjaki oli joskus näin pieni ♥

Yes, edistymistä on tapahtumassa!

Koulu siis alko eilen ja kun mä tulin kotii Kutja oli repiny kaks sohvatyynyy... Jotenki se sit masens mut, ku tuntuu vaa silt et mä en pärjää yhtää ton koiran kanssa. Alotettiin sit kans toko (vihdoin!). Oli kyl ihan kannattavaa ku heti tuli huomioo siitä, et Kutja istuu liian edessä ja nojaa muhun. Sitä sit tässä viikko yritetään korjata. Ja seuraamista pitää rupee harjottelee ulkona, kun sisällä se menee jo tositosi hyvin (: Ei oikein keskittyny eilen muhun, mut paremmin ku kuvittelin.

Tänää kun tulin koulusta, Kutja oli repiny yhtä vanhaa ja ohutta mattoa. Mutta muuten paikat oli kunnossa. Toivottavasti se radion päälle jättäminen autto. Eli nykyään rutiinit on tälläset..

Aamu:
6:00 Mä herään ja vien Kutjan ulos vapaaks ja vähän hihnaan.
6:15 Tehään Kutjan kans jotain mis se joutuu käyttää sen päätä. Esim. etsimistä.
6:30 Mun omaa aikaa kun mä laitan itteni valmiiks, käyn suihkus yms.
7:30 Lähen kouluu ja toisinaan porukat on lähteny jo töihin.

Kutjalle jätetään nykyään sulatejuustokarkkikongi (sisällä sulatejuustoa ja nameja), nami pallo (sisällä nameja, jotka sit tipahtelee sitä mukaa ku koira puskee), toinen namipallo (tosin hieman hankalempi), pullo (vähän vaikee selittää mut sen koiran pitäis kiskoo sellasest narust et ne namit tippuu sielt. Kutja ei oo vaa tajunnu sen ideaa), joku kumilelu mis on namei sisällä, luu ja sitten piilotan nameja ympäri kämppää, et se voi sit ettii ne. Radio päälle ja mahdolliset herkullisen näköiset irtotavarat Kutjalta piiloon. Hankalaa, mut tulee halvemmaks kuin mahdollinen remontti Kutjan hampaiden jälkeen. Vielä joku riepu sille jos tulee tarve repiä jotain.

Oon kyl ollu jo tän kahen päivän jälkee aikast väsyny kotii päästyäni. Viel mennää kuitenki treenaa sivua ja seuraamista. Tosin jos pinna näyttää olevan kiree nii parempi jättää se sit myöhemmäks.

Nothing else I can say

Nii, eli... ei meillä mitään oo tapahtunu. Kaikki on tavallista niinku ennen. Noh, koulu alkaa ylihuomenna ja Kutja ei ole oikeen vieläkää yksinjättö kunnossa. Lisää vaan aktiviteettia ja kaikkea.

Ongelmahan on se, että:
1. Vaikka Kutjalle pistää luita se ei syö niitä.
2. Se syö kaikkea, mitä ei kuulu syödä.
3. Mahtaako mulla olla tarmoa aina vaan siivota sen jälkiä koulun jälkeen? - Ei.
4. Ekalla kerralla ku harjoteltiin yksinoloa lomalla, kaikki meni hyvin. Tokalla kerralla se rupes taas huutamaan.
5. Mulla ei oo riittävästi aktiviteetti leluja, joten se ois kaupan paikka.
6. Se söi just talouspaperi rullan sillä aikaa ku oli yksin. Mihinkään muuhun se ei ollu koskenut (tietääkseni...), joten oliko se jotain mistä se kenties pitäisi yksinollessaan --> repimisestä?
7. Mikä korvais talouspaperin?

Mä aattelin, et jos lilluttaisin niit sen luita kanalihaliemessä, niin maistuisko ne sit paremmalle..? Äiti kehotti kokelemaan. Nii, jos se sit oliskin se keino. Mut toinen.. se ois kyl ihan kiva saada vaan nukkumaan sillä aikaa, kun olen koulussa. Kai se sit aikansa riehuttua. Ja jos tehään aamulla jotain aivotyöskentelyä, niin sillon se ei välttämättä jaksa riehua koko ajan.

No, täytyy kokeilla huomenna ku porukat on töissäää...

Päivää taas.

On alkanu tulee tallille ikävä... Mutta kun ei saa kyytiä vasta kun ens viikolla. Mulla on ollut nyt vähän päälle kuukauden tauko! Oho... No Kutja kyllä tykkää olla enemmä kotona sillä aikaa, kun ei se siellä tallilla voi oikeastaan muuta kuin vaan istua autossa ja odottaa. Ei se hevosista mitenkään sekasin mee. En oikeastaan tiiä mitä se niistä ajattelee. Osaa kyllä varoa, mutta ei se niitä mitenkään ihmeellisinä pidä.

Kutja pentuna (2kk)

Käytiin näyttää Kutjan uutta turkkia kasvattajalla. Saatiin syy kans siihen jatkuvaan takkuiluunkin. Osa syy on vaihtuva pentukarva, mutta Kutjaa on myös pesty liian väkevällä shamppoolla. Kesäksi kyllä tä lyhyt turkki on tosi hyvä. Mutta siinä kasvamisessa menee joku vuos. Kiharat hitaammin (Kutja on siis kihara) ja sileet vähän nopeemmin.

Huomattiin äitin kanssa, kun kaupassa käytiin, että ihan paikkakunnalla olisi mätsärit. Hieman mietityttää, että viittiikö sitä mennä itteensä sinne nolaamaan, mutta se olis kyllä tosi hyvää harjotusta Kutjalle. Kun ne viime mätsärit meni ihan penkin alle. Mietitään, mietitään...

Kutjan yksinolokin pitäis opettaa Kutjalle. Tähän asti kun se on ollut vaan kaikki päivät mun huoneessa, mutta nyt ois aika koko taloon jättää. Ollaan otettu ihan lyhyitä aikoja kerrallaan ja hyvin on mennyt tähän asti.

No ei mulla mitään erikoista ollu... Päivittelinpä vaan omaks ajan kuluksi.

Kuva kertoo paremmin kuin tuhat sanaa

Kutjan kanssa riehutaan. Toi naru on siis sen suussa.

Eiks ookki söpö? (:

Hmm...

En ihan kirjoittanut heti huomenna... Mutta nyt sitten kirjotan. Mulla ja Kutjalla on ollut tosi TOSI kiva kesä, ja vielä kesä jatkuu.

No oltiin tässä eilen mätsäreissä, mutta...ei ihan mennyt putkeen. No seisoi kyllä nätisti, mutta se juokseminen oli mitä oli. Parin kuukauden tauko ja sen hetkinen helle tekivät kyllä tehtävänsä. Tuomari katsoi meitä punaisten (saatiin kuitenkin punainen nauha!) karsinnoissa pitkään monta kertaa. Lopulta hän käveli luokse ja tunnusteli vielä Kutjaa ja kysyi ikää ja pyysi juoksemaan ees taas. Kutja ilmeisesti luuli, että nyt mennään pois ja SEKIN juokseminen oli mitä oli. Mutta kokemusta saatiin lisää (: Kuvia ei valitettavasti ole...

No illalla oli tullut kasvattajalta s-postia. Olin kysynyt tuon turkin kanssa apua. Se kun on vauvakarvaa vielä, joten nyt elellään todellista takkuvaihetta. Kasvattaja neuvoi ajelemaan turkki vaan pois. Ja itseasiassa, olin itse mietiskellyt samaa, kun eihän ton harvahampaan kanssa voi mihinkään näyttelyihin mennä niin mikäs siinä. Rupessin puuhaan jo samana iltana. Tällänen siitä nyt sitten tuli...

Kutjan uus look (:

Nyt on lähipäivinä herännyt ajatus TOKO:sta... Kai sitä voisi käydä jossain ihan vaan kokelemassa, että miltä tuntuis. Ja eihän Kutjaa muutenkaan kotikoiraksi ostettu, vaan lähinnä harrastuskaveriksi. Ihan hyvin se on kotikoiranakin pärjännyt. Takapihalla ollaan harjoiteltu itsenäisesti perustottelevaisuutta ja täytyy kyllä sanoa, ihan paras koira mitä ikinä olen tuntenut ♥

Kotona taas!

Tultiin eilen kotiin ja voi että koira oli väsy! Läähätti koko kahdeksan tuntia kun kotiin ajeltiin. Joten, kuten kuvitella saattaa, tänään on vähän nukuttu. (:

Mutta siihen mökkeilyyn liittyviä kuvia.. niitä tuli napsittua yhteensä 148 kuvaa. Joukossa oli myös pari videoo.


Koira hieman tylsistyi vene kyytiä odotellessa...





Mökiltä kuvia

Nyt kyllä rupes itteekin väsyttää niin paljon et jatkan vast huomen sitte. (:

Tylsä jussi - niin minulla kuin koirallakin

Tässä sitä istutaan blogia kirjoittelemassa kun voisi olla vaikka lenkilläkin.. mutta tuntuu koira kyllä olevan niin poikki, että parempi jättää illemmaksi. Käytiin Kutjan kanssa pyörälenkillä siinä 14.00 aikaan. Poika on hieman yli lihava, joten on treenauksen aika. Käydään ihan lyhyttä puörälenkkiä vaan, ainakin näin aluksi, että saataisiin vähän läskiä kulumaan. Kutja oli kyllä lenkin jälkeen niiiin väsynyt ja janoissaan, että kävi pötkölleen juodessaan. Pitää joku kerta ottaa siitä kuva. :D
Ajattelin, että jos voisi vaikka näin tylsyyden keskellä opetella jokin uusi temppu. Hmmm, mikäköhän se voisi olla..?
Kutjalla oli aiemmin tapana karkailla, mutta sekin on saatu kuriin (kiitoksia kasvattajalle). Toisinaan jos on joku mielenkiitoinen haju, niin ei millään jaksaisi/kerkeisi luokse pyynnöstä tulemaan.
Kutjan illivilli
Voisin kyllä joskus kirjoitella tänne Kutjan tempuista ja muutamista ottaa kuviakin, mutta nyt niitä en millään jaksa.
Huomenna mökille! En jaksa odottaa, mikä Kutjan reaktio on, kun ensin joutuu mitä ilmeisemmin pelottavaan veneeseen, sen jälkeen saareen, missä on vaikka miten paljon lintuja hätisteltävänä. Kutjan onneksi, saari on kokonaan meidän omistuksessa, jolloin ei tarvitse vahtia, että koira juoksisi naapurin tontille. Vesikoira kun on, viihtyy varmasti vedessä. Mutta tänään vielä harjaus ja kynsien leikkuu, niin ollaan valmiita saaristolaiselämään.

Kutja takapihalla riepu suussa